PITKÄ AUTOMATKA LASTEN KANSSA TIEDOSSA?

Eväslokerikko lapsille automatkoille


Kesäisille matkoille on ihana lähteä. Rakastan sitä tunnetta, kun ensin on sekoiltu eteisessä tavaroiden kanssa, yritetty pitää lapset pois kiipeämästä seinille, jätetty taas kerran koti liian sotkuiseksi palaamista ajatellen, lapset ja tavarat on pakattu autoon ja matka alkaa! Ei ole väliä ajellaanko johonkin ihanalle lomamatkalle, mummolaan, mökille, tai päiväreissulle johonkin meidän extemporee idean pohjalta. Lapset ei pääse karkuun, kaikki on paikallaan, keskimäärin suurimmalla osalla perheestä on hyvä fiilis ja nyt mennään!

Ja sitten se tulee.

Koska me ollaan perillä?

Noo tässä ois vielä sellanen kolme pikkukakkosta, yhtä pitkä matka kuin jos ajais ees taas mummolaan ja sitä rataa. Yritäppä selittää aikakäsitettä ymmärtämättömälle lapselle KUINKA kauan matka kestää? Niinpä, ei ole helppoa. Usein automatkoilla jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä, kuunnellaan musiikkia ja katsellaan maisemia. Kukaan ei välttämättä kaipaa mitään erityistä ohjelmaa, mutta vuosien myötä on myös ollut monen monta automatkaa, jolloin hyvät neuvot ajan tuhlaamisen olisi olleet kultaakin kalliimpia.

Parasta valmistautumista olisi tietenkin se, että ajoittaisi matkan lasten päiväunien aikaan. Niin kauan kun ne niitä nukkuvat. Kerran kokeiltiin ajaa yöllä, kun joku tosi paljon kehui sen näppäryyttä. Puetaan lapset yöpukuihin ja startataan siinä iltapalan jälkeen. Kohteessa on sitten helppo nostaa omaan sänkyyn. Hahhah. EI. Ei meidän Taapero, silloinen vuosikas. Hän ei todellakaan suostunut nukkumaan autossa pimeällä. Siinä sitten huristeltiin viimeiset 200km välillä pysähtyen imettämään ja sylittelemään, jonka jälkeen sydäntäraastava nyt on pakko vaan lähteä ja mennä siihen istuimeen- irtautuminen. Isompien mielestä oli niin jännää katsella hiljaisia maisemia ja miettiä tulevaa mökkireissua, että nukahtivat vasta noin 20 minuuttia ennen perille pääsyä. Great success.

Ajanmyötä on otettu käyttöön erilaisia salaisia aseita, no ei ne nyt salaisia ole, mutta lapsille vaihtuvia keinoja ja lisämausteita autoiluun. Joillakin kerroilla joku näistä toimii, toisinaan ei.


Tehtävät. Niin kauan kuin lapset jaksavat keskittyä ja ovat sellaisella puuhakkaalla päällä, toimii erilaiset bongaa nämä kuvat-bingot, perus-piirteleminen ja lukeminen. Kirjoja en mielellään ottaisi autoon sisälle, mutta lehdet ja legolehdet ovat kevyitä ja viihdyttäviä. Kokosin pienet kansiot Tehoveljeksille yhdelle lentomatkalle vuosia sitten, ja sen jälkeen niitä on muokattu toisinaan myös automatkoille. Papunetin kuvatyökalulla on näppärä luoda itsekin bingoja, alla oma nopea esimerkkini. Pinterestistä löytyy vaikka mitä valmiita!

Turvallisuus ennen mukavuutta, mutta toki lapsen ja vanhempien viihtyvyyteen vaikuttaa myös istuinten asennot ja lämpötila. Hyvien istuimien lisäksi, mikäli lapsi istuu selkä menosuuntaan, on peili tosi kätevä! Siitä voi kurkata näyttääkö lapsi väsyneeltä, vai onko harmi poistettavissa jollakin pienellä hatun lipan nostolla esimerkiksi.
Bingo automatkoille
Lapsi autossa
Peili selkämenosuuntaan olevan lapsen näkemiseksi

Meillä ei todellakaan ole mitään sääntöä siitä etteikö autossa voisi syödä, vaan lattialla vilisee sulassa sovussa rusinat ja myslipatukoiden kääreet. Todella toimivaksi olemme huomanneet tällaiseen näppärään uistin-tai ruuvilokerikkoon* eväiden laittamisen, sillä ruoat eivät mene sekaisin ja lapset tykkävät tutkia lokeroita. Jos haluaa välttää jäätävää sokerimäärää, voi lokeroihin laittaa sekaan vain yksittäisiä karkkeja ja kokonaismäärä jää pieneksi. Olen laittanut näihin pähkinöitä, ruissnäcksejä, suolatikkuja, maissinaksuja, hedelmäpalasia, myslipatukoita, erilaisia keksejä, juustokuutioita ja vaikka mitä. 

Meidän auton soittimesta volat voi ohjata pelkästään taakse, joten etupenkillä voi vanhemmat turista omiaan lasten kuunnellessa satuja. Satucd* korvaa myös itse lukemisen, jos se tuottaa vanhemmalle ja/tai lapselle matkapahoinvointia.

Ja sitten ne järeät aseet. Auton katossa pieni näyttö, josta voi katsella dvd:tä. Yksi lasten elokuva ja ollaan jo aika pitkällä kotipihasta! DVD:t ei tänä Netflixin ja Yle areenoiden aikakautena ole kotona enää käytössä, joten autossa niille on taas kysyntää. Jostain syystä Tehoveljesten lemppari on todella raskas Disneyn Hessu pätkä tai ilmaismateriaalina saatu Legofriends levy, jossa pitää vaihtaa viiden minuutin välein uusi lyhyt piiretty ja kuunnella välimusiikkia. Yllättävän kestävä levy eikä naarmuunnukkaan millään toimimattomaksi. Harmi. Tabletteihinkin saa irroitettavia telineitä, jotta ei tarvitse viritellä minielokuvateatteria auton sisustuksiin pysyvästi.

Automatkailuvinkkejä voi lähteä kokeilemaan, vaikka matkalle johonkin näistä
Tampereen ja lähialueen uimapaikoista tai etsiä kohteen tästä melkein sadan kohteen kesäisestä retkilistasta.

Kommentit

  1. Hyviä vinkkejä! Tuo lokerikko olis just hyvä meidän kohta 5-vuotiaalle, mutta voin vain kuvitella millaisen sotkun alle 2-vuotiaamme saisi aikaiseksi. Meillä automatkoilla napostellaan, se on osoittautunut hyväksi keinoksi torjua matkapahoinvointia ja matkakin menee rattoisammin.

    Dvd-soitinta meillä ei ole, mutta tuo satucd toimisi varmasti. Meillä on sekä mummilaan että pappalaan pitkät matkat, joten automatkailuun on aina kiva saada uusia selviytymiskeinoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnittelin ostavani meidän Taaperolle sellaisen dosetti-tyyppisen lokerikon, jossa olisi yksittäiset luukut. Ajattelin, että siinä olisi riittävästi puuhaa kun availee niitä luukkuja yksitellen, eikä koko eväsarsenaali ole heti saatavilla. Eli auton lattialla. Mutta! En löytänyt mistään sopivaa, sellaista jossa lokerot olisivat vähänkään isompia. Joten toistaiseksi meilläkin juniori saa eväänsä säännösteltynä.

      Tämän päiväinen mökiltä paluumatka meni yllättävän hiljaisesti, kun kaksi nukkui ja yksi jutteli mukavia koko matkan. Kaksi vuorokautta lähes yötä päivää pihalla teki tehtävänsä eikä kukaan kaivannut piirrettyjä, lukemista eikä edes eväitä. Oho!

      Poista

Lähetä kommentti