TIEDEKASVATUS (+Ohje tärkkelyslimaan!)

Tiedekasvatus on noussut viime vuosina pinnalle varhaiskasvatuksessa. Tarjolla on yksityisiä tiedepäiväkoteja, tiedeleirejä ja tiedekerhoja. Tampereelta löytyy lapsille oma tiedekauppakin. Viime syksynä Jenni Vartiainen (ei SE Jenni vaan tutkija-kaima) väitteli pienten lasten tutkimuksellisesta luonnontieteidenopiskelusta, ja pääsin omien opintojeni myötä tutustumaan tiedekasvatus-aiheeseen samoihin aikoihin, sillä opiskelukollegani olivat varsin perehtyneitä tähän teemaan.

Tiedettä, tutkimista ja oivaltavaa oppimista voi kuitenkin aivan hyvin toteuttaa kotonakin
, sillä kyseessä ei ole alkemian tai sähköteknologian syvällistä ymmärtämistä vaativa luento ja tutkimusprosessi vaan enemmänkin lähestymistapa erilaisiin ilmiöihin.




"Aiempien tutkimusten mukaan lapset, joille on aikaisessa vaiheessa tarjottu mahdollisuus harjoitella tutkimisen taitoja kokeellisesti työskennellen, on myönteisemmät asenteet, vahvempi kiinnostus ja motivaatio luonnontieteitä kohtaan. Oppimistulokset koulussa ovat tavanomaista parempia." 
(Lähde https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/jenni-vartiainen-saa-lapset-innostumaan-tieteesta)

Lapsella on luontainen halu oppia ja tutkia erilaisia asioita. Kaikille vanhemmille on varmasti käynyt tutuksi miksi-vaihe, jolloin yhteen vastattuun kysymykseen tulee loputon lisämiksi-kysymys. Toisinaan ei jaksa vastata enää, varsinkin kun kysymys on niin haastava, ettei enää itsekään tiedä mitä tähän tulisi vastata. Lapsen tiedonjanoa ei kuitenkaan kannata sammuttaa, vaan selvittää asioita yhdessä. Esikoinen halusi esimerkiksi tietää miksi sukellusveneessä voi hengittää, kun hän on ymmärtänyt, että suljetussa tilassa voi happi loppua. Otimme tämän tutkimuskohteeksi ja teimme asiaan liittyviä tyhjän pullon upotuksia ammeeseen. Esikoinen sai itse tehdä havaintoja ja googlailin itseni Tieteen kuvalehden artikkeliin kyseisestä aiheesta, jotta sain annettua hänelle tarkempia vastauksia täydentämään hänen ajatuksiaan.

Lasten kanssa voi ja kannattaakin tutkia juuri häntä kiinnostavia asioita. Toisaalta tiedekasvatukseen pioneeri Jenni Vartiainen korostaa, että yksi tärkeä pointti on käyttää lasten kanssa ihan oikeita termejä, eikä "muokata niistä lapsille ymmärrettäviä". Eli jos puhutaan suolan liukenemisesta keitinveteen, puhutaan todella liukenemisesta - ei sekoittumisesta tai häviämisestä. Yhtälailla lapsille tulevat tutuksi termit emäksinen ja hapan, vaikka tapana olisikin tehdä skylander-ukko leikkiin efektinä tulivuorenpurkaus. Sellaistakin me olemme kokeilleet, ja lupailin että toistetaan tämä projekti vielä ulkona hiekkalaatikolla. Tällä tavoin, kun myöhemmin koulussa alkavat luonnontieteet, on termistö jo jollakin lailla tuttua ja oppiminen myös helpompaa.






Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan lapsen osallisuuden mahdollistamista ja tutkivaa oppimista. Erilaiset tiedeprojektit ovat siis varsin hyvä mahdollisuus lapsen tehdä itse oivalluksia ja saada positiivisia kokemuksia. Päiväkodin lisäksi tutkimuspajoja voi helposti järjestää kotonakin ja esimerkkinä tästä on

Helppo, halpa ja hauska Tärkkelyslima

Tarvitset:

Perunajauhoja tai maissitärkkelystä
Vettä
Taikinakulhon

Annoin itse Taaperolle laakean tarjoiluvadin ja se ei ollut hyvä sillä lima leviää pohjalle. Eli valitse joku ylöspäin levenevä kippo, jossa on tilaa työskennellä, mutta lima pysyy alhaalla kapeammalla alueella.

Leivonnassa ja taikataikinan teossa otetaan tarkkoja mittoja aineksista, joten tässä tiedepajassa tärkeässä roolissa onkin oppia tunnistamaan kokeilemalla mikä on oikea suhde kahdelle ainekselle.

Me aloitimme desillä perunajauhoa eli tärkkelystä, mittana toimi muuten Esikoisen ehdotuksesta pesupallo, mikä loistava ajatus! Lisäsimme 0,75dl vettä joka teki limasta liian juoksevaa. Lisää perunajauhoja "tää tuntuu ihan lumelta" ja lima olikin äkkiä kivikovaa ja vaikeasti käsiteltävissä. Lisää vapaata miksailua ja voilaa, valmista tuli!

Limasta saa tehtyä käsissä puristamalla kovan pallon, joka kädet avaamalla sulaakin löysäksi, juoksevaksi limaksi. Mukaan tutkimuksiin otettiin kuppeja, mittana toiminut pesupallo ja lusikka. Limaahan voi miksailla shampoolla ja vaikka millä partavaahdolla, mukaan voi tipauttaa elintarvikeväriä. Keittämällä jauhovesiseoksen saisi limaisempaa limaa, mutta tämä tärkkelyslima on kahden erilaisen muotonsa, juoksevan ja kiinteän vuoksi hyvä tutkimuskohde sellaisenaan.

Lapset jaksoivat tehdä tätä todella kauan ja samalla keskustelu päätyi siihen mitä perunajauho tekee ruokakaupassa, voiko siitä tehdä muuta kuin limaa ja iltapalalla onkin vuorossa marjakiisseliä ala Tehoveljekset!

Toisinaan oppiminen ja tutkiminen vaatii sotkua, mutta jauhon ja veden saa hyvin pois lattioilta ja pöydältä vesipesulla ;)

TAIKATAIKINAN OHJE

Kommentit

  1. Meillä oli vauvojen värikylvyssä vastaavaa limaa ja osa pikkuisista ihastui siihen :)
    Omalla YouTube-kanavalla on yksi lasten tiedeprojektivideo ja toinen tulossa. Tiedehommelit ovat ihan hauskaa puuhailua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih ihanat vauvat!
      Kävin blogistasi katsomassa mutta en ainakaan ensi silmäyksellä löytänyt linkkiä youtubeen, laitatko linkin vaikka tähän?

      Poista

Lähetä kommentti